keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Ohi meni

Heippahei! Mites teidän joulu? Itelläni tuntui menevän ihan ohi. Yleensä se joulufiilis tulee viimeistään sillon, kun aattoaamuna koristellaan kuusi ja syödään riisipuuroa, mutta nytpä ei tullutkaan. Empä tiiä mihin se nyt sitten jäi... Pukki kuitenkin toi tällekkin omituiselle tontunkuvatukselle mm. lapaset, levyn singstaariin, kosmetiikka juttuja, lakanat, soittokirjoja ja muuta mukavaa. En osannut oikein esittää mitään toiveita joulun alla, joten lahjatkin on vähän mitäänsanomattomat. Äitiltä sain ihanan "Avoin kirja"-vihkosen johon voin kirjottaa esim. noita lyriikoita ja muita mietteitä, jee! Mitäs muuta... hmm. Uudesta vuodesta en osaa vielä sanoa, kun vähän oli jo suunnitelmissa yhden kaverin kanssa, että vietettäisiin laatuaikaa niillä, mutta sekään ei nyt sitten toteudu. Eli en vieläkään tiedä mitä sillon teen. Koulukin alkaa heti 2. päivä ja pitäis jaksaa raahustaa takasin koulunpenkille lusimaan.. Ei oikein innosta.






 

Mitä vittua tälle joululle tapahtu, ei oo fiiliksestä jäljellä ku kuusi koristeltu. Seki kohta häviää, eikä tästäkää mitää jäljelle jää. Nii, nyt on joulu, pitäis kai olla onnellinen. Mut jos on menettäny sen rakkauden, jota on aina halunnu, ja tietää sen. Pitääkö vaan kantaa vastuuta, taakkaa painavaa hartioilla? Vaikeeta yrittää itkuu pidättää, tää talvi mun sisältä lämmönkin jäädyttää.

Välttelen sun katsetta, en pysty silmiis kattoo. Vaikeeta keskittyy, mun rakkaus pitäis olla lailla kiellettyy. Ei sanat tuu ulos mun suusta, yrittää kai pitäis jotain ihan muuta.

Kuiskaa se huuto joka kilometrien päähän kaikuu, mitätöi pyyntö joka mielessäs taipuu. Sun ei tarvii muiden mielipiteistä välittää, elä sun elämää ja keskity omista asioistas päättämään. Ihmiset sun ympärillä vaikuttaa, mut pyri siihen ettei ne liikaa saa sua painostaa. Mitä sanoo sydän, järki tai muu tunnemaailma? Seiso mielipiteides takana, ne tekee susta sut, myös asenneongelmat ja kaikki muut surut.

Mitä vittua mun sisällä tapahtuu, avautuu joku uus ulottuvuus? Se on ku avaruus, mut ehkä lähempänä. Yritän sitä koskettaa, mut en pysty mitään muuttamaan. Tunteet on tunteita; joskus vaikeita ja raskaita - joskus taas helppoja mut haikeita. En haluu pilata enää mitään yhtään enempää, mun maailma kohta taitaa räjähtää.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti