Pimeyden syrjäyttäjä

 

Kirsikkapuun alle sytytin kynttilän,

se valaisee kylmää maailmaa syrjäyttäen pimeän

Kukat takapihalta kuolleet kaivaten aurinkoon,

maanpintaan painuneet, kohta alla lumen on

 

Joku ylhäältä sanoo sen mitä sun piti sanoa

se ei anele armoa, eikä mitään muuta janoa

Sanoo sen värein taivaan

hehkuen paloa
 

 

Ylimielisenä paskiaisena ihmisten edessä

nenänvartta pitkin katselee pää pilvissä

Mut kuka näkee hänestä

 koko totuuden

ja vaikka näkisi, tahtoisko edes uskoo sen